lauantai 20. lokakuuta 2012

Netflixin käännösstrategiassa on toivomisen varaa

Sain tilaisuuden keskustella torstaina Netflixin käännösten tilaamisesta vastaavan Chief Product Officer Neil Huntin kanssa. Vaikka keskustelu käytiin hyvässä hengessä, Huntin kommentit ja käsitykset av-kääntämisestä osoittivat valitettavan selvästi, ettei Netflixillä ymmärretä, mitä av-käännösten luominen vaatii ja miten olennaiset tekstitykset ovat ei-englanninkieliselle yleisölle.


Hunt kertoi, että suurin osa Netflixin käännöksistä on hankittu maahantuojien valmiiden verkostojen kautta, ja noin 10% on hankittu itse. Suomenkielisiä käännöksiä on teetetty ainakin Broadcast Textillä ja SDI Medialla, jotka ovatkin kaksi Suomen suurinta av-käännöksiä tarjoavaa yritystä. Firmojen kääntäjät ovat kertoneet, että Netflixin käännöksiä teetetään hurjaa vauhtia: yksittäisen kääntäjän pitäisi saada aikaan valmista ohjelmaa jopa 1,5h päivässä. Se on määrä, jonka kääntämiseen menisi normaalisti viikko.

Kun kysyin, miksi käännökset teetetään näin mahdottomalla aikataululla, Hunt vetosi lyhyeen väliin sopimusten allekirjoittamisen ja palvelun käynnistämisen välillä. Ilmeisesti siis käännökset ovat tässä skenaariossa ”pakollinen paha”, joiden teettämiseen ei tällaisessa projektissa tarvitse varata aikaa – ne vain ilmestyvät jostain valmiina. Hunt totesi myös, että kaikkia käännöksiä ei tarvitse teettää ”kahdella tai kolmella kääntäjällä”, vaan että hän voi ”hankkia tuhat kääntäjää”. Hunt ei ilmeisesti ole tietoinen, että Suomessa on optimistisimpienkin arvioiden mukaan vain noin 400 av-kääntäjää.

On selvää, että tuollaisella vauhdilla syntyvän käännöksen laatu ei päätä huimaa. Hunt sanoikin suoraan, että laatu ei häntä kiinnosta. Huomautustani tv-tekstitysten vaikutuksesta suomalaislasten luku- ja kielitaitoon Hunt piti vitsinä, tai ainakin se sai hänet nauramaan ääneen. Hunt totesi, että katsojat voivat ilmoittaa huonoista käännöksistä heidän palvelunsa kautta. Netflixillä laadunvalvonta on siis ulkoistettu katsojille. Montakohan Nazisin taistelua tekstityksissä tulee vastaan? Netflixin viihdearvo taitaakin siis piillä huonojen käännösten bongailussa.

Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings
Hunt kertoi, että tulevaisuudessa Netflix haluaisi käyttää crowdsourcingia eli talkoistamista tekstityksen hankkimiseen. Toisin sanoen vaikkapa elokuvaan tekstitystä väsäisi pari-kolme harrastajaa, pari seuraavaa muokkaisi käännöstä ja niin edelleen. Ajatus on suorastaan pöyristyttävä: maksulliseen palveluun harrastajien ilmaiseksi kyhäämiä tekstityksiä. Toisaalta, kuten media on huomannutkin, DivX-sivuston piraattitekstityksiä on Netflixillä näkynyt jo nyt. Miten voimme tietää, ettei palvelun käännöksistä jopa suuri osa olisi piraattitekstityksiä? Lyhyen koekatselun perusteella tekstitysten lopussa ei näy kääntäjien tietoja, mikä jo sekin on tekijänoikeuslain vastaista, kääntäjä kun ei voi Suomen lainsäädännön mukaan luovuttaa pois moraalisia oikeuksiaan edes sopimuksella.

Koko av-käännösalan hintojen vääristymää kuvaa hyvin se, että Huntin mukaan Netflix haluaa maksaa tekstityksistä 300 dollaria tunti. Tämä on siis kanavan käännösfirmalle maksama hinta, kääntäjän palkkio on sitten jotakin aivan muuta. Yhtyneet-työehtosopimuksen mukaisilla palkkioilla taas kääntäjälle on jäänyt tunnin ohjelmasta käteen noin 350-400 euroa. Ei siis ihme, että Broadcast Text pitää Yhtyneet-palkkiotasoa utopistisena, jos asiakkaatkin odottavat saavansa käännöksiä tuollaiseen hintaan.

Kaiken kaikkiaan Neil Huntin kommentit osoittivat täydellistä ymmärtämättömyyttä av-käännösalasta ja piittaamattomuutta tekstitysten sisällöstä. Ilmeisesti Netflixille pääasia on, että jotakin tekstiä vilkkuu ruudulla, jotta voidaan sanoa että juu-juu, kaikki on tekstitetty suomeksi.

Kiireessä tehdyn käännöksen tunnistaa levottomasta ajastuksesta, tiivistämisen puutteesta, värittömästä kielestä ja vieraan kielen kaltaisista rakenteista. Tavallinen katsoja ei välttämättä huonoa käännöstä huomaa, ainakaan jos siinä ei ole räikeitä käännösvirheitä. Hän kuvittelee, että elokuva on sekava ja puiseva, kun todellisuudessa vika on tekstityksissä. 

Av-kääntämistä Turun yliopistossa opettava Tiina Holopainen esitti Facebookissa relevantin kysymyksen: "Hingummeko me katsojat todella omaehtoisesti niin paljon uutta (amerikkalaista) av-sisältöä, että olemme valmiit uhraamaan sen takia viestinnällisesti maailman kärkeä olevan tekstityskulttuurin ja sitä kautta suomen kielen?"

76 kommenttia:

  1. Nettilehdethän muuten "työllistävät" jo varsin "mallikkaasti" tavan kansalaisia.

    Esimerkiksi HS:n Oma kaupunki -sivustolle voivat lukijat kirjoitella omia uutisjuttujaan. Lisäksi sivustolle voi lähettää ottamiaan kuvia. Kuvien julkaisusta sanotaan näin:

    "Kaikki lehdissä julkaistut kuvat palkitaan. Voimme maksaa hyvistä, kännykällä otetuista uutiskuvista jopa 1000 euron palkkion. Sanoma Kaupunkilehtien kustantamissa lehdissä julkaistuista kuvista maksetaan palkkio vain kerran."

    Jos sivustolla julkaisee jutun, voi osallistua "palkkiojahtiin" antamalla omat yhteystietonsa.

    Itse olen kerran törmännyt siihen, että erääseen Oma kaupunki -sivuston uutiseen kirjoittamani lukijakommentti oli seuraavana päivänä Metrossa.

    Kenties jotain vastaavaa on tiedossa myös av-kääntämisenkin saralla. Hmm...

    VastaaPoista
  2. "Kiireessä tehdyn käännöksen tunnistaa levottomasta ajastuksesta, tiivistämisen puutteesta, värittömästä kielestä ja vieraan kielen kaltaisista rakenteista. Tavallinen katsoja ei välttämättä huonoa käännöstä huomaa, ainakaan jos siinä ei ole räikeitä käännösvirheitä. Hän kuvittelee, että elokuva on sekava ja puiseva, kun todellisuudessa vika on tekstityksissä."

    Loistava, loistava kiteytys! Lisää tällaista! Tämä olisi myös viestittävä suurelle yleisölle, koska se avaisi heidänkin silmänsä tunnistamaan huonolaatuisen käännöksen tuntomerkit (vrt. huonolaatuisen kalan tunnistaminen kalatiskillä).

    VastaaPoista
  3. Onko tiedossa, miten Viaplay, HBO, Voddler tai muut vastaavat hoitavat tekstitykset ja dubbaukset?

    Ja onko niin, että Suomessa vain YLE maksaa Yhtyneet-sopparin mukaista palkkaa tekstittäjille? Eli teettävätkö muut suomalaiset kanavat, kuten Maikkari, Nelonen, Sub, jne tekstitykset halvalla Broadcast Textillä ja muilla käännösfirmoilla? Jos näin on, uskoisin, että Netflixin kilpailijat maksavat yhtä vähän tekstityksistään. Onko niiden tekstitysstrategiaa joku tutkinut?

    Hyvä kommentti tuossa edellä Hesarin Oma kaupunki -osiosta. Tuossa valossa on hurskastelua Hesarilta kommentoida Netflixin tekstitysjupakkaa negatiivisesti. Ja Hesarin omistama Sanomahan omistaa myös Nelosen... Ei tässä taida oikein kellään olla puhtaat jauhot pussissa. Paitsi YLEllä, joka taas saa valtiolta rahaa, jotta voi maksaa kunnon palkkaa av-kääntäjille. Ei siis reilua muille kilpailijoille. Ilmeisesti loppujen lopulta katsojat eivät näe eroa hyvien ja huonojen tekstitysten välillä, sillä muutenhan myös Nelosta ja muita olisi boikotoitu. Tai sitten pahin ongelma tässä on se, että tavallinen kuluttaja ei välitä, kuka tekstitykset tuottaa ja millä rahalla. Eettisyys, schmeettisyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedossa on, että ainakin HBO Nordic teettää käännöksensä Broadcast Textillä kaikissa pohjoismaissa. BT:n kääntäjät ovat kertoneet, että käännöstahti on HBO:n töissä aivan yhtä kova, ja palkkiotaso karkeasti laskettuna alle neljännes Yhtyneet-tasosta. HBO:n töitä hakataan parhaillaan hiki hatussa rinnan Netflixin töiden kanssa.

      Ennen pari viikkoa sitten tapahtunutta yrityskauppaa Maikkari noudatti Ylen lisäksi Yhtyneet-sopimusta. Yrityskaupan myötä Maikkarin työntekijät siirrettiin Broadcast Textille vanhoina työntekijöinä, eli heillä on edelleen Yhtyneet-sopimus voimassa. Sopimus on kuitenkin menossa umpeen ensi vuoden puolella, ja sen jälkeen ei ole mitään takeita, etteivätkö palkkiot putoaisi dramaattisesti ex-maikkarilaisillakin.

      On äärimmäisen epätodennäköistä, että Maikkari ja Nelonen ostaisivat käännöksiä yhtä halvalla kuin ulkomaiset toimijat. Kuitenkin saamiemme tietojen mukaan esim. Fox-kanava ostaa BT:ltä tekstityksiä hintaan 300e/tunti.

      Esimerkiksi Foxille ja Netflixille menee paljon ns. arkistokäännöksiä, jotka BT on jo kerran käännättänyt muuta tilaajaa varten. Kääntäjät on BT:llä velvoitettu luopumaan oikeuksistaan käännöksiinsä, joten firma voi myydä näitä arkistokäännöksiä ympäriinsä niin halvalla kuin viitsii, koska niistä koituu firmalle puhdasta voittoa.

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta!

      Miksi on epätodennäköistä, että Maikkari ja Nelonen maksaisivat ulkomaisia toimijoita vähemmän?

      Poista
    3. Maikkari ja Nelonen maksoivat yhteen aikaan av-kääntäjille ihan normaaleja ja asiallisen suuruisia palkkioita, kunnes ylikansallisen sijoitusyhtiön omistama BTI voitti tarjouskilpailut molempien kanavien käännöspalveluista. BTI on ollut av-käännösalan markkinahäirikkö ja toistakymmentä vuotta ja polkenut törkeästi niin kääntäjien palkkioita kuin muitakin työnteon olosuhteita. Se kieltäytyi allekirjoittamasta taannoin sorvattua av-käännösalan työehtosopimusta ja kuvasi Yhtyneet-sopimukseen perustuvaa palkkiotasoa utopistiseksi. Syyskuun lopulla MTV Media siirsi yksipuolisella ilmoituksella av-kääntäjänsä (sekä in-house -kääntäjät että freelancerit) BTI:n palvelukseen. Kokeneiden av-kääntäjien palkkiotaso tulee todennäköisesti putoamaan kolmannekseen nykyisestä, joten lähes puolet siirretyistä kääntäjistä on jo tehnyt omat johtopäätöksensä ja irtisanoutunut.

      Netflixin strategia tuntuu olevan vielä karmivampi -- he eivät halua maksaa kääntäjille käytännössä juuri mitään. Lisäksi Netflixiä ei heidän oman edustajansa sanojen mukaan kiinnosta käännösten laatu pätkääkään, heille riittää, että ruudulla kulkee jotain random tekstiä. Sama pätee todennäköisesti HBO:hon ja pikaisen vilkaisun perusteella myös esim. Foxiin.

      Siinä pari syytä, miksi nämä mainitut ulkomaiset toimijat eivät taatusti maksa tekstityksistä edes samaa hintaa kuin YLE.

      Poista
  4. Nelosella on kyllä hyviä tekstityksiä, mutta kääntäjä repii laadun selkänahastaan. Jos tuottaa pähkinäpalkkioon suhteutettua laatua (lue: sitä paskaa), ihanan ihana Broadcast Text ilmoittaa, että joko laatu paranee tai työt loppuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä saa kääntäjäkin syyttää itseään, jos tuollaiseen suostuu. Ei mikään duuni voi olla niin ihanaa, että tarvii tuollaiseen suostua. Ja jos useampi ei suostuisi ja tarjolla olisi vain amatöörejä, niin eiköhän se ala näkyä käännöksien laadussa. Mutta tuhannen taalan kysymys on, välittävätkö katsojat? Miksi ihmeessä repiä omasta selkänahastaan mitään, jos katsojat eivät välitä?

      Poista
    2. Why?, joskus ne elämän realiteetit vaan ovat sellaisia, että on pakko valita kahdesta pahasta pienempi. Tässä tapauksessa pienempi paha on se, että av-kääntäjäpoloinen repii laadun selkänahastaan mieluummin kuin tarjoaa Broadcast Textille pähkinäpalkkioihin suhteutettua kuraa ja saa pian huomata olevansa kokonaan ilman töitä. Jos on vaikkapa asuntolaina maksettavana ja/tai perhe elätettävänä, todelliset vaihtoehdot ovat aika vähissä.

      Poista
    3. Sillä tonnin kk-palkalla, mistä täällä on puhuttu, ei paljon perhettä elätetä tai asuntolainoja makseta, joten minusta tämä on no brainer: irtisanoutukaa! Kyllä varmasti jotain aina löytyy! Olettehan useimmat korkeakoulutettuja kielten ammattilaisia.

      Ja jos oikeasti olet sitä mieltä, että tonnin palkka on vaihtoehto, niin jää toki niihin hommiin. Itse kokeilin aikoinaan BTI:n hommia hetken ja totesin, että unelma-ammattini ei ollutkaan unelmaa. Ei se palkka riittänyt, vaikka silloin ei ollut perhettä tai asuntolainaa. Menin toisiin kielitaitoa vaativiin hommiin, joissa ansaitsen 4500 e kuussa.

      Poista
  5. Lukeman perusteella on odotettavissa Filmnet-tyyppistä kuraa...(Muistaako joku vielä Filmnetin?

    Taisi olla samanlainen renki huhkimassa siellä silloin...

    VastaaPoista
  6. onko tietoa mikä meininki on muissa pohjoismaissa?

    VastaaPoista
  7. kuunnoskäkkäsiä löytyy täältäkin: crowdsourcing eli joukkoistaminen ei ole talkoilla tekemistä, ja siinä se free ei tarkoita ilmaista, vaan sitä että jokin usein paloitellaan ja sitten joku joka haluaa/ehtii/viitsii voi sen palan sitten vapaasti duunata. jos työ on tehty riittävän hyvin ja annetussa ajassa, niin palkkio tupsahtaa tilille.

    voi tuota tehdä ilmaiseksikin, kuten esim wikipedia on tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin epäilen, että tässä tapauksessa talkootyöstä maksettaisiin tekijöille mitään. Tai ehkä he saavat katsoa kääntämänsä elokuvan ilmaiseksi... Crowdsourcing on alkujaan kaunis ajatus, mutta siitäkin on tehty keino rahastaa jonkun muun tekemällä työllä.

      Poista
    2. Niin, käytännössä crowdsourcing käännösalalla on vaan tarkoittanut viime aikoina yleensä ilmaista talkootyötä.

      Poista
  8. Ymmärrän pointin ja huolenne, mutta tavallisena elokuvien kuluttajan haluaisin kommentoida tuota heittoa "harrastelijoiden kyhäämistä" tekstityksistä. Minulla on nyt 2-3 vuoden ajalta kokemus noin sadasta leffasta, jossa tekstit ovat kääntäneet anonyymit harrastelijat. Epäilin aluksi laatua, mutta nyt tiedän, että nämä harrastelijoiden käännökset ovat järkiään laadukkaampia kuin ammattilaisten tekemät. Ehkä kyse on amatöörien tunteen palosta ja siitä, että he harvemmin kääntävät elokuvia joista eivät pidä (ts. heillä on genreosaaminen paremmin halussa). Arvioisin, että spottaan jonkun mitättömän kämmin joka kymmenennestä amatöörin kääntämästä elokuvasta. Ammattilaisten kääntämistä suhde on 1:5 ja yleensä virhe liittyy tietämättömyyteen aiheesta.

    Tämä ei ollut taatusti asia, mistä haluaisitte ammattilaisina kuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harrastelijoilla on aikaa väkertää niitä tekstityksiä vaikka maailman tappiin, kun taas ammattikääntäjillä on deadlinet, joita pitää noudattaa.

      Genreosaamisesta.

      Av-kääntäjä saa harvemmin itse valita, mitä kääntää. Toimeksiantaja antaa toimeksiannon, ja kääntäjä ottaa sen vastaan ja kääntää.

      Tämä onkin eräs av-kääntämisen haaste.
      Käännettävänä voi olla ihan mitä sattuu kokkausohjelmista komedioihin ja lääkärisarjoihin tai autojen tuunaamiseen ja avaruustekniikkaan.

      Itse asiassa juonelliset tv-sarjat ja leffat ovat helppoa ja mukavaa kauraa asiaohjelmien ja etenkin ns. mukadokumenttien ja erinäisten realityjen rinnalla.

      Yksittäiset leffat (pl. leffat, jotka kuuluvat jonkin tv-sarjan maailmaan, esim. Star Trek) ovat siitä helppoja kääntää, että leffa on yksittäinen juonellinen kokonaisuus.

      Poista
    2. Ei minua ainakaan ammattilaisena häiritse puhua asiasta, päin vastoin. Ensinnäkin on pakko sanoa, että myös av-kääntäjäammattilaiset ovat ihmisiä, ja jos palkkiot ovat surkeat, ja määräytyvät käännetyn minuuttimäärän mukaan, niin varmasti koetetaan kiristää työtahtia, jotta leivän päälle saataisiin välillä juustoakin, ja silloin niitä virheitä valitettavasti sattuu. Harrastelijoilla on paitsi enemmän aikaa (vaikka tekevät nopeasti, mutta välillä he tekevät työtä "ryhmänä" eli yhden osuus voi olla vain lyhyt pätkä), he myös tarkastavat (eli kollaavat) toistensa käännökset, mitä ammattilaiset eivät yleensä ehdi tai pääse tekemään. Ja lisäksi, ammattilaisilla on hieman eri kriteerit tekstityksissä, kuin mitä harrastelijoilla. Esimerkiksi rivin pituus TV- ja elokuvakäännöksissä on jonkun verran lyhyempi, kuin mitä harrastelijat käyttävät, eli ammattilaisten pitää tiivistää enemmän. Ammattilaisten täytyy lisäksi suhteuttaa repliikkien lukunopeus niin, että hitaammat ja huonommatkin lukijat ehtivät lukea. Ja amatöörit eivät myöskään joudu "avamaan" asioita ja selittämään kulttuuria tai kieltä tuntemattomalle katsojalle kulttuurisidonnaisia asioita, koska piraattiohjelmien katsojalla on yleensä jo suhteellisen hyvä tuntemus esim. amerikkalaisesta kulttuurista ja vitseistä, kuten anonyymi itsekin kertoi jo sadan elokuvan katsojana.

      Poista
    3. Mervi.

      Aivan erinomaiset perustelut.

      "...ammattilaisten pitää tiivistää enemmän."

      Ymmärtääkseni fanisubeissa saattaa olla paikoitellen kolmirivisiä reploja.

      Poista
    4. Yleisesti käytössä olevien suomennos-scenen sääntöjen mukaan kolmirivisiä ei käytetä. Mikäli tuollaisia näkyy, johtuu se yleensä katsomiseen käytetyn laitteen tai ohjelman asetuksista.

      Poista
  9. Eikös tässä ole kyse ongelmasta jonka markkina korjaa itsestään? Jos käännökset ovat ihmisten mielestä kriittisen tärkeä osa sisältöä he pitävät sitä ostopäätöksen perusteena. Kuukausittain maksettavassa palvelussa asiakkaat häipyvät nopeasti jos eivät ole tyytyväisiä. Jos käännöksillä on vähäisesti väliä tai niitä ei edes käytetä maksavat asiakkaat edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herttainen ajatus, joka pitää kutinsa vai niin kauan kuin kuluttajina on tarpeeksi tiedostavia ja älykkäitä ihmisiä, ja niin kauan kuin tarjonta on tarpeeksi kattavaa.

      Sitä paitsi markkinavoimat kyllä jylläävät mielellään kaikki pienemmät kielet tieltään, olisihan se taloudellisempaa jos kaikki puhuisimme ja lukisimme pelkästään englantia. Bisnesmaailmassa tämä on jo arkipäivää.

      Poista
  10. Ja minä kun vain haluaisin, että voisin katsella elokuvia englanninkielisillä teksteillä... Mutta nyt Netflix tarjoaa vain suomen ja pari muuta pohjoismaalaista kieltä.

    Kääntäminen on koko ajan muuttumassa enemmän ja enemmän koneen tekemäksi työksi, joten tässä mielessä Netflixin "pakollinen paha" ajattelu on looginen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. +1

      Juuri tätä. Englanninkielinen litterointi on täysin riittävä. Ja jopa jossain mielessä parempi, koska se vastaa enemmän teoksen nauttimista sen alkuperäisessä muodossa (vrt. kirja alkuperäiskielellä).

      Globaalin internetin, jakelukanavavien, kulttuurin ja teknologian kehittyessä kääntäminen on yhä enemmän ja enemmän "pakollinen paha" - palvellaan sitä alati pienenevää väestönosaa joka ei osaa englantia. Jossain vaiheessa tätä voidaan verrata esim. kuulovammaisille tuotettuihin tekstityksiin - arvokasta kyllä, muttei erityisen tuottavaa.

      Kääntäminen voidaan nähdä myös omana taidemuotonaan, mutta viime kädessä uskon että tässäkin yhteydessä kuluttajat päättävät mitä pitävät tärkeänä ja mitä ei. Itselleni suomenkieliset tekstit eivät tuo mitään lisäarvoa.

      Poista
    2. "...palvellaan sitä alati pienenevää väestönosaa joka ei osaa englantia."

      Tätä asiaa tulee itse mietittyä harva se päivä, koska opetustyössä tapaan jatkuvasti sellaisia, joilla on tarve tekstityksille, koska kielitaito (ei edes kuullunymmärtäminen) ei ole sieltä parhaasta päästä. Ja olen itsekin joskus pohdiskellut, miten pitkään suomenkieliset teksitykset vielä ovat tarpeellisia englanninkielisissä ohjelmissa.

      Mutta mutta, tarkoittanet kuitenkin lähinnä amerikanenglantia (etenkin Keskilännen puhetapaa) ja/tai niin sanottua BBC-englantia, kenties myös australianenglantia.
      Näitä varianttejahan me englantia osaavat ymmärrämme pääsääntöisesti varsin hyvin, ja elokuvissa ja sarjoissa kuva on tietysti aina tulkinnan apuna tiukoissa paikoissa.

      Toisaalta jos puhetahti on vähänkään nopeampi, jos puhujalla on hivenenkään persoonallisempi puhetapa, jos puheessa vilahtelee yhtään erikoissanastoa, tai jos kyseessä on jokin muu englannin variantti kuin yksikään noista edellä mainituista, niin hyvänkin kielitaidon omaava katsoja tipahtelee takuulla ja varmasti kärryiltä. Katso joskus huviksesi vaikkapa sarjaa "Näkemiin vaan, muru". Yritäpä ymmärtää sitä ilman teksitystä.

      Poista
    3. Ei liene ihme, ettei Netflixiltä löydy av-käännöksille ymmärrystä, onhan kyseessä amerikkalainen palvelu eikä siellä moisia harrasteta. Voi olla, että jos käännöksiä haluttaisiin teettää reilusti Yhtyneet-sopimuksen mukaisilla hinnoilla, Netflix joutuisi nostamaan hintojaan (en tiedä miten he saavat hinnat ylipäätään pidettyä tällaisina), mikä taas veisi palvelulta pohjaa muuten / nostaisi kynnystä sen käyttöön, jolloin on kyseenalaista menestyisikö palvelu lainkaan Suomen kokoisessa maassa. Silti tietysti toivoisi, että asia voitaisiin ratkaista jotenkin kääntäjien kannalta reilusti (alkaen vaikka siitä, että arkistokäännösten julkaisusta saisi jonkun korvauksen, kun se myydään eteenpäin, mutta se asia ei kai ole Netflixin ratkaistavissa, vaan käännöstoimistojen).

      Vielä on vaikea sanoa millaisia yleisöjä Netflix tulee Suomessa keräämään: ovatko katsojia lähinnä nuoret sarja- ja elokuvaharrastajat, ihmiset jotka ehkä puhuvat englantiakin sen verran hyvin että vaikka englanninkielinen tekstitys riittää. Tällöin heillä tuskin tulee olemaan innostusta vaatia käännöksissä laatua. Missään tapauksessa kaikki eivät varmasti koe näin, vaan kaipaavat tekstityksiä.

      Amerikassahan Netflix ja muut vastaavat palvelut tuntuvat olevan entistä useammille (toki kuitenkin lähinnä nuorille) se tapa, jolla televisiosarjoja ja elokuvia katsotaan. Odottaminen ja sen kyttääminen, milloin jotakin sattuu tulemaan telkkarista tuntuvat vanhentuneilta televisionkatsomisen tavoilta. Oman kokemukseni mukaan Netflix sopii hyvin ihmiselle, joka ei ole niin harrastaja että jaksaisi ostaa dvd:itä tai ladata mitään netistä (edes laillisesti, saati laittomasti), ja joka ei välttämättä seuraa tarkkaan mitä TV:stä tulee, mutta kaipaa kuitenkin satunnaisesti katsottavaa. Kestänee ehkä aikansa, että palvelu löytää käyttäjänsä.

      Uskon, että tekstityksille on tarvetta ja on tietysti myös niin, että huonosti tehty / keskinkertainen käännös latistaa ohjelmaa, kun taas parhaimmillaan hyvä käännös tarjoaa lisäarvoa ohjelman katsomiseen (hyvinä esimerkkeinä Kalle Niemen Euroviisut ja Juha Arolan Frasier). Sitä vain toivoisi, ettei sinänsä hyvä palvelu kaatuisi tähän kohtaan - mutta toivon myös hartaasti, että Suomen av-kääntäjät saisivat ansaitsemaansa arvostusta myös rahallisessa mielessä.

      Poista
  11. "Ilmeisesti Netflixille pääasia on, että jotakin tekstiä vilkkuu ruudulla, jotta voidaan sanoa että juu-juu, kaikki on tekstitetty suomeksi."

    Tähän liittyen oletteko koskaan selanneet esim. Android Marketia tai PS3:n PS Storea? Sehän on täynnä ohjelmia joiden "suomennokset" on tehty suoraan google translatella tai vastaavalla. Playstation Storeen näitä alkoi ilmestyä sen jälkeen kun Sony pakotti jokaisen kaupassa olevan tuotteen kuvauksen olevan maan kielellä, kannattaa katsoa esim. joitakin taustakuvien tai vaikka Arc The Lad PS1-pelin kuvaus. Useimmat tuotteet on ihan siististi suomennettu tosin.

    Lähetin asiasta viestiä Monkey Paw Gamesille jonka julkaisu tuo Arc The Lad on. Vastaukseksi sain suurin piirtein että "meidän käännökset on tuotettu korkeaprofiilisen eurooppalaisen käännösfirman kautta, mutta emme kykene tarkistamaan käännöksien aitoutta. Tarkastamme asian koska näytämme huonolta jos he todella käyttivät google translatea."

    En ole saanut asiasta sen enempää tietoa mutta aion kysyä sitä seuraavaksi NIS Americalta joka itse asiassa jätti kokonaan julkaisematta osan tuotteistaan Suomen PS Storessa juuri siksi että ne olisi pitänyt kääntää suomeksi, ja nykyiset tuotokset on julkaistu google translate-versioina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jo nyt on. Lisätään listalle asioista, joista pitää ottaa selvää. Kerrothan, jos asia etenee? Aiheesta voisi keskustella laajemminkin foorumillamme, forum.av-kaantajat.fi.

      Poista
  12. Kyllähän nettflixille varmaan DivX Finlandin tekstitykset kelpaa. Niihin käytetään reilusti aikaa ja ovat keskimäärin parempi laatuisia kuin yhden ihmisen kiireellä kaupalliselle yhtiölle sutaisemat tekstitykset.

    VastaaPoista
  13. Asia on sinänsä totta ja pointit hyviä. Toisaalta sitten meitäkin alkaa olla aika paljon, jotka ei pidä tekstejä päällä jos niiden poistaminen vain suinkin on mahdollista. Aina alkuperäiskieli on niin paljon parempaa eikä tarvitse hävetä (toki joskus mahdottomia kääntää) käännöskukkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä surettaa, että tähän on tultu. Katsojille on tarjottu jo niin pitkään kiireessä tehtyjä käännöksiä, että luottamus kääntäjien ammattitaitoon on lähellä nollaa. Hyvä suomennos tuo ohjelmaan lisäarvoa, mutta siitä on vaikea nauttia, jos jatkuvasti alitajuisesti miettii voiko suomennoksen laatuun luottaa.

      Piraattitekstittäjienkin joukossa on varmasti monia, joilla olisi oikeasti lahjoja tälle alalle. Miksiköhän he ovat päättäneet pysytellä harrastajina? Moni varmasti siksi, ettei alan palkkioilla yksinkertaisesti elä.

      Me haluamme tehdä av-kääntämisestä jälleen varteenotettavan ammatin. Jos katsojat auttavat meitä tässä tavoitteessa vaatimalla palveluntarjoajilta laatua, suomennoksista voi pian taas alkaa nauttia ärsyyntymisen sijaan.

      Poista
    2. Ongelma on osittain myös siinä, että Suomi on niin tolkuttoman pieni markkina-alue. Vaikka joka toinen Netflixin suomalainen asiakas vaatisi Netflixiltä laadukkaampia tekstityksiä, sillä ei olisi 26 miljoonan asiakkaan firmalle kauheasti merkitystä. Suomalaisten asiakkaiden rahat katovat herkästi sinne isompaan virtaan, joten tuhansienkin tilauksena peruuttajien taloudellinen vaikutus jäisi täysin mitättömäksi Netflixin toiminnalle. Jos suomenkielisellä markkina-alueella asustaisi vaikkapa 50 miljoonaa potentiaalista asiakasta, tilanne olisi taatusti toinen.

      On siinä tietysti sekin, että av-viihteensä Suomessa myyynnissä olevilta BD- ja DVD-levyiltä katsovat suomalaiset ovat jo kauan sitten tottuneet tähän tekstitysten surkeaan laatuun. Valtaosassa av-materiaalin suomijulkaisuista kun tekstitykset ovat jo monen monituisen vuoden ajan tulleet näiltä samoilta halpatekstitysfirmoilta, jotka nyt paiskivat hommia Netflixille ja kumppaneille. Eivät asiakkaat tällöin huomaa mitään erityisen heikkoa laatua Netflixin tarjoamissa tekstityksissä. Sitä samaa kuraa on tungettu koteihimme jo pitkään ihan suomalaistenkin firmojen toimesta.

      Poista
    3. ...paitsi että kyseiset halpatuotantofirmat eli Broadcast Text International (BTI) ja SDI Media eivät ole suomalaisia yrityksiä, vaan suuria kansainvälisiä korporaatioita. Ainakin BTI on lisäksi ylikansallisen sijoitusyhtiön omistuksessa, mikä itsessään jo tarkoittaa sitä, että BTI:n ainoa todellinen tehtävä on tahkota mahdollisimman suuria voittoja omistajalleen. Asiakaspalvelu sekä etenkin laatu ja työntekijöiden hyvinvointi ovat täysin toissijaisia asioita.

      Poista
    4. "Piraattitekstittäjienkin joukossa on varmasti monia, joilla olisi oikeasti lahjoja tälle alalle. Miksiköhän he ovat päättäneet pysytellä harrastajina? Moni varmasti siksi, ettei alan palkkioilla yksinkertaisesti elä."

      Ensin voisin kysyä: Miksi meitä kutsutaan piraattitekstittäjiksi? Mikä harrastesuomennoksista edes tekee laitonta? Lahjoja ja intoa riittää kyllä, muttei niin paljoa, että tätä hommaa jaksaisi 8h/pvä tehdä. Jos ajatellaan, että yhden 42minuuttisen jakson pohjateksti on noin 800 riviä, mikä jaetaan kymmenen henkilön kesken. Tuloksena totta kai 80 riviä per henkilö. Vuoden kokemuksellani saan oman osuuteni noin 1,5h valmiiksi. Siihen liittyy tiedonhaku, ajastaminen ja itse kääntäminen, johon liittyy myös se tiivistäminen luettavaan kuntoon. Eli kymmenen vastaavan kokemuksen omaavaa henkilöä kun aloittaa samaa aikaa, noin parissa tunnissa saadaan teksti oikolukuun, johon saa sen 2-4h uppoamaan. Käytännössä katsoen siis harrastajaporukalla saadaan kuudessa tunnissa laadukas suomennos aikaan. Yksin tehdessä yhteen jaksoon saisi noin 16 tuntia kulumaan. Mikäli siis laatua halutaan.

      Yritin tuolla epäselvällä sepustuksella vain tuoda esiin, että tämä on mukava harrastus, muttei tätä työkseen tekisi ilman asian mukaista korvausta, joka taitaa nykyään olla toiveajattelua ulkoistusten yms seikkojen vuoksi.

      Voisin heittää vertauksen kehiin: "mukava se on duunin jälkeen ottaa kavereiden kanssa yksi olut porukalla, toisin kuin vetää litra viinaa päivässä puiston penkillä ja herätä joka aamu pahaan oloon."

      Poista
    5. Harrastajatekstitysten tekeminen omaan käyttöön ei ole laitonta. Sen sijaan niiden jakaminen on laitonta ja voidaan suoraan rinnastaa esimerkiksi elokuvien jakeluun vertaisverkoissa. Tähän pätee sama laki kuin vaikka DVD-elokuvien kopiointiin: saat tehdä DVD:stä kopion omaan käyttöösi, mutta et jakaa sitä muille. Kyse on tekijänoikeuksista. Elokuvan dialogia ja ääniraitaa koskee sama tekijänoikeussuoja kuin kuvaakin.

      Ammattikääntäjillä ei ole suoranaista intressiä puuttua piraattikääntäjien toimintaan niin kauan kuin se pysyy harrastuksena, vaikkakin laittomana. Mielenkiintomme herää siinä vaiheessa, kun vapaaehtoisten käännöksiä halutaan käyttää kaupallisesti ja virallisissa yhteyksissä. Siinä paitsi hyväksikäytetään harrastajia, myös aliarvioidaan katsojia ja viedään pohja kokonaiselta ammattikunnalta.

      Ja vaikka amatöörikääntäjien joukossa tosiaan on varmasti taitaviakin kääntäjiä ja joku yksittäinen käännös voi olla ansiokas, käännösten yleinen laatu ei vain täytä ammattikäännösten kriteerejä. Se on valitettava fakta.

      Poista
  14. Eikö siis ongelma ole, että _kaikki_ käyttävät halpatekstityksiä eikä suinkaan se, että Netflix tässä olisi nyt jotenkin muita pahempi?

    Kummallinen tapa suomalaisilla osoittaa uraauurtava palvelu tervetulleeksi. Varmasti HBO:nkin tapauksessa saadaan sitten kuulla aiheesta, jos kommentit yllä pitävät paikkansa.

    En ole kovin perehtynyt käännösalaan, mutta eikö aikojen saatossa erilaisen ammattitaidon kysyntä ole ylipäätään muuttunut? Eli ilmeisesti edessä on mietinnän paikka että jos kukaan ei ole käännöksistä valmis maksamaan kunnolla niin tarttis varmaan tehdä jotain muuta..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki eivät käytä halpatekstityksiä. Vielä. Suurin osa Ylen ohjelmista teetetään yhä Yhtyneet-palkkioilla, ja ulkoistukseen asti myös Maikkari noudatti Yhtyneet-palkkiota. Nelosen työt siirtyivät Broadcast Textille suomalaiselta, kohtuullisia palkkioita maksaneelta Pre-Text Oy:ltä vuonna 2010.

      Netflix ei ole tässä todellakaan muita pahempi, mutta sattuipa olemaan ajankohtaisesti esillä. Todella ikäväähän tämä on, sillä olen sarjojen ja leffojen suurkuluttajana itse suoraan Netflixin ja HBO:n palveluiden kohdeyleisöä. Nyt en periaatteesta aio maksaa kummastakaan "palvelusta". Ja kyllä, HBO:n tullessa aiheesta saadaan varmasti kuulla taas.

      Tekstityksistä on tullut metritavaraa sen jälkeen, kun kansainväliset sijoitusyhtiöt kiinnostuivat alasta. Käännösfirmat eivät enää pyri tuottamaan käännöksiä, vaan rahaa sijoittajilleen. Esimerkiksi Broadcast Textin on vuodesta 2008 omistanut ruotsalainen Valedo Partners (artikkeli aiheesta: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2900357/mtv3-siirsi-kaantajansa-hikipajaan). Kääntäjien palkkiot ovat siitä asti suorastaan laskeneet BT:n liikevoittoprosentin kasvaessa (http://www.av-kaantajat.fi/katsojalle/avtoimistojen_talous_ja_palkkiot/).

      Ammattitaidon kysyntä tosiaan tuntuu muuttuneen, nimittäin siten, että ammattitaitoa ei enää arvosteta. Hinnasta on tulossa nykyään ainoa arvo. Aion tehdä kaikkeni, että minun alallani kehitys kääntyy toiseen suuntaan.

      Poista
    2. Esitän vielä kysymyksen: Onko tosiaan niin, että katsojien mielestä ammattitaitoisia av-kääntäjiä ei tarvita? Miksi käännösvirheistä metelöidään, jos käännösten laadulla ei ole merkitystä? Jos osa kansasta osaa englantia tarpeeksi hyvin seuratakseen tv-ohjelmia, tarkoittaako se, ettei muille pidä tarjota laadukkaita käännöksiä? Oho, tulikin useampi kysymys.

      Poista
    3. Hyvä kysymys. Ongelma lienee siinä, että monen firman kohdalla on aivan turhaa metelöidä huonoista tekstityksistä, mitään ei tapahdu vaikka kuinka itkisi. Tämän seurauksena ihmiset passivoituvat asian suhteen ja lopettavat valittamisen todettuaan sen hyödyttömäksi.

      Kuinka monta kertaa minä olenkaan lähettänyt palautetta FutureFilmille heidän julkaisujensa tekstityksistä. Varmaan kymmeniä palautteita vuosien varrella. Silti mitään ei ole tapahtunut, ei yhtikäs mitään. Edelleenkin suomitekstit ovat kuraa muutamaa korkean profiilin tuotetta lukuunottamatta, eikä myöskään niitä englanninkielisiin elokuviin hätäratkaisuksi toivomiani yksi-yhteen enkkutekstejä näy missään.

      Lompakolla äänestäminenkään ei oikein toimi, koska aitoa kilpailua ei alalla ole. Yleensä kunkin leffan tai sarjan pukkaa markkinoille tasan yksi firma kerrallaan. Jos sen leffan tai sarjan haluaa nähdä, on otettava mitä tarjotaan. Vaihtoehtoja ei kauheasti ole. Ulkomailta tietysti voisi tilata, mutta eivätpä ne suomitekstit siitä parane, samaa kuraa ne ovat silloinkin, jos niitä nyt ylipäänsäkään on. Siinä vain valitaan, mikä firma ne halpakäännökset tilaa. Samoilta käännösfirmoilta ne kuitenkin tilataan, ja kääntäjää kyykytetään joka tapauksessa.

      Tietysti voisi olla kokonaan ilman. Se vain ei ole kivaa näin viihteen kuluttajan näkökulmasta. Lisäksi moinen toiminta tupataan viihdeteollisuudessa tulkitsemaan merkiksi siitä, että tuote on waretettu, joten jättämällä tuotteen ostamatta saa aikaiseksi vain aivan väärän reaktion.

      Poista
  15. Täytyy sanoa että haukkasin hieman henkeä tavallista kiihtyneemmin luettuani tämän postauksen. En siksi, että asia olisi jotenkin väärä vaan siksi miten julkisesti tässä hyökätään maksavan asiakkaan kimppuun mielestäni heikoin kriteerein. On suorastaan uskomatonta vaatia asiakkaita maksamaan enemmän, samalla valittaa että työtä on liikaa ja sitä joudutaan tekemään hirveällä kiireellä JA vielä samaan hengenvetoon kertoa kuinka vähän resursseja suomessa tähän hommaan onkaan.

    Otetaan ihan pieni mietintätauko...

    Onpa IHME että asiakas etsii vaihtoehtoja.

    Ei, oikeasti on IHME että asiakas yleensä teettää suomalaisella ammattikääntäjällä yhtään mitään tälläisen jälkeen.

    Sen valittamisen sijaan, mitä jos miettisitte ratkaisuja jotka toimisivat asiakkaillenne. Ehkä tällöin dialogin taso ei olisi tätä luokkaa.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Petteri.

      Eräs alan ongelma keskeinen on se, että yksittäisillä kääntäjäyrittäjillä ei ole juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia neuvotella suurten käännöstoimistojen kanssa. Aitoa dialogia ei voi syntyä. Kyse ei ole terveestä ja normaalista yritysten välisestä toiminnasta.

      Alalla on sellainen toimintatapa, että toimeksiantaja (suuri käännöstoimisto) lähettää palkkiolistan, jonka kääntäjäyrittäjä sitten hyväksyy tai on hyväksymättä. Jos ei hyväksi, niin tällöin ei töitä tipu.

      Poista
    2. Väännetään vielä rautalangasta:

      Sen lisäksi että tässä haukutaan asiakas, tässä haukutaan suomalaisen ammattikääntäjän laatu:

      "Suomessa on optimistisimpienkin arvioiden mukaan vain noin 400 av-kääntäjää. On selvää, että tuollaisella vauhdilla syntyvän käännöksen laatu ei päätä huimaa."

      Eli ts. on aivan turhaa käyttää ammattikääntäjiä?

      Haukutaan katsoja (loppukäyttäjä)

      "Hunt totesi, että katsojat voivat ilmoittaa huonoista käännöksistä heidän palvelunsa kautta. Netflixillä laadunvalvonta on siis ulkoistettu katsojille. Montakohan Nazisin taistelua tekstityksissä tulee vastaan? "

      Loppukäyttäjä ei ole riittävän älykäs ymmärtämään käännöksen eri vivahteita? Tähän pystyy vain korkeasti koulutettu ammattilainen?

      No se ammattilainen ei ole nyt juuri saatavilla, koska työtä on niin h*lvetisti. Ehdottaako kirjoittaja että pitäisi kääntää vain 10% ulkomaisesta viihteestä ja jättää 90% kääntämättä koska kiire?

      Ja sitten kaikki vaihtoehdot ovat myös ihan hanurista? Ihanan rakentavaa.

      Poista
    3. Nimimerkki Petteri ei nyt oikein taida ymmärtää, mistä toisaalta tässä blogikirjoituksessa ja toisaalta ammattimaisessa av-kääntämisessä ja alan tämänhetkisessä tilanteessa on kyse. Myös asiallisen yritystoiminnan käytännöt tuntuvat olevan hieman hakusessa. Vai onko IT-alalta valitettavan tutusta käytännöstä, jossa asiakkaita käytetään beta-testaajina, tullut normaali käytäntö muussakin palvelutuotannossa?

      Siinä missä BTI:n kaltaiset riistofirmat ala-arvoisine palkkioineen vievät ammattimaisilta av-kääntäjiltä leivän suusta ja asunnon alta, Netflixin ihannoima crowdsourcing-kääntäminen uhkaa viedä av-käännösalalta loputkin työpaikat, jos kyseinen malli päästetään leviämään. Ymmärrätkö, Petteri, että tässä on kyse tavallisten ihmisten toimeentulosta? Siitä, millä ammattimaiset av-kääntäjät maksavat vuokransa tai asuntolainansa, ostavat itselleen ja perheelleen ruokaa ja pitävät omalta osaltaan talouden pyörät pyörimässä?

      Jos markkinatalous toimisi niin kuin sen pitäisi toimia ilman BTI:n ja Netflixin kaltaisia markkinahäirikköjä, tekstitettävien ohjelmien kasvaneen määrän pitäisi johtaa av-kääntäjien palkkiotason NOUSUUN ja siihen, että alalle etsittäisiin hyviä työntekijöitä kissojen ja koirien kanssa. Nyt on kuitenkin käynyt juuri päin vastoin -- lähes monopoliasemaan päässyt, ylikansallisen sijoitusfirman omistama BTI on vuosikausia polkenut härskisti av-kääntäjien palkkiotasoa aina vain alemmas, ja nyt Netflixin (ja HBO:n) kaltaiset toimijat haluavat tekstitykset kokonaan ilmaiseksi.

      Blogiteksti pyrkii nostamaan esiin nimenomaan tämän ongelman ja huolen siitä, onko av-kääntäminen ammattina häviämässä kokonaan.

      Poista
    4. Kiitos, Unknown. Asiaa ei paremmin voisi tiivistää.

      Poista
    5. Ei tarkoitukseni ole loukata ammattikääntäjiä, tai väheksyä heitä. Päinvastoin olen vain sanonut tämän postauksen vähentävän ammattikunnan arvostusta. En myöskään kiellä sitä etteikö alalla olisi kilpailua tai että suorittava porras tästä kärsisi, näin se on kaikilla aloilla kuten oikein teet vertauksen IT-alaan.

      Kaikki valittavat jostain BTI:stä ja ala-arvoisista palkkioista. Tuota noin, onko mielestäsi tämä asia jotenkin korjaantumassa? Väheneekö crowdsourcing tai konekääntäminen tulevaisuudessa? Tuleeko alalle uusia firmoja jotka myyvät kalliilla ja maksavat kääntäjille hyvää liksaa? Ymmärtävätkö asiakkaat tulevaisuudessa että laadusta kannattaa maksaa ja pyhittävät projekteille pyytämäsi ajan? Vastaatko tähän toivottavasti? Vai teetkö asialle jotain että he ymmärtävät? Auttoiko tämä blogipostaus nyt Netflixiä ja muita yrityksiä valaistumaan vai luomaan vastakkainasettelua?

      Olin kriittinen vain ja ainoastaan tapaan miten tämä asia tuodaan esille. Haukkumalla asiakas ja toimintatavat ei todellakaan vie tätä alaa kyllä yhtään pidemmälle. Olet oikeassa että on hyvin mahdollista että tämä ala on kuollut muutaman vuoden päästä. PIdän sitä jopa hyvin todennäköisenä jos muutoshalukkuutta ei ole ja uusia bisnesmalleja ei haluta ymmärtää.



      Poista
  16. Minun on vaikea ymmärtää Petterin järjen juoksua. Ammattikääntäjien määrä ja Nextflixin käännösvauhti ovat aivan eri asia. Ne ovat eri kappaleissakin. "Tuollainen vauhti" viittaa siihen, että Netflix olettaa valmista kääännöstä syntyvän yhdeltä kääntäjältä 1,5 tuntia päivässä, mikä on aivan kaamean eläimellinen vauhti. Olisitko itse valmis tekemään viikon työt päivässä?

    Eikä tässä ole heikkoja kriteereitä kyseenalaistaa Netflixin toimintatapoja. Netflix on kuin uusi rakennusalan firma, joka tulee Suomen markkinoille kauhealla ryysillä. Se on ostanut hirveästi maata, mutta se ei tiedä suomalaisesta rakennustyylistä ja -vaatimuksista yhtikäs mitään, laatu on sille toissijainen seikka ja se harkitsee käyttävänsä talkoita rakennustyömaalla.

    Ei kuule käy laatuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, joudut tekemään viikon työt päivässä koska ei ole riittävästi tekijöitä. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?

      Eli sen sijaan että käytettäisiin talkoita, jätetään vaan 90% kaikesta kääntämättä? Se on parempi, niinkö?

      Poista
    2. Viikon työt joutuu tekemään päivässä, koska viikon työtahdilla ei tule millään ilveellä toimeen halpatoimistojen palveluksessa. Ei mitään kääntämättä jää, mutta jos ansiotaso on ammatin vaatimusten mukainen, kaikilla kääntäjillä on tasapuolisesti töitä ja aikaa niiden tekemiseen.

      Minusta kyse on periaatteellisesta valinnasta, halutaanko Suomessa ylläpitää av-kääntäjien ammattikuntaa vai lopettaa heidän kouluttamisensa ja ohjata sen erikoisalan valinneet kääntäjät uudelleenkoulutukseen ja muihin töihin.

      Poista
    3. Jos asiakas tilaa päivän verran työtä, niin silloin teet varmaankin sen päivän verran. Kerrot asiakkaalle että laatu ei todennäköisesti tule olemaan sama kuin jos työhön käytettäisiin viikko. Asiakas vastaa että tämä ei haittaa. Molemmat hyväksyvät ehdot ja työ alkaa.

      Ketä tässä sorretaan? Loppukäyttäjää? Jos välität loppukäyttäjästä, miksi edes hyväksyit työtä?

      Poista
    4. Kaunis teoria, mutta todellisuus on paljon karumpi. Kääntäjän ja asiakkaan välissä on se käännöstoimisto, joka maksaa niitä huonoja palkkioita. On totta, että kääntäjä päättää itse, ottaako työn vastaan, mutta monella työelämän realiteetit ovat sellaiset, ettei vaihtoehtoja yksinkertaisesti ole. Eikä moni ole valmis uhraamaan ammattiylpeyttään tekemällä sekundaa, vaikka aikataulu ja palkkio sitä edellyttäisivät.

      Tuntuu, että puhumme vähän eri asioista emmekä oikein löydä yhteistä säveltä. Yritän sanoa, että kääntäjien kohtuulliset palkat mahdollistavat laadukkaiden tekstien suomentamisen kaikille asiakkaille ja katsojille aikataulussa.

      Henkilökohtaisesti en kohtuuttomia aikatauluja ja palkkioita hyväksy enkä teekään sellaisia töitä

      Poista
    5. Keskustelu on hieman sivuraiteilla. Tässä postauksessa on kyse Netflixin käännösstrategiasta johon ei tuotu mitään uutta rakentavaa ideaa miten se saataisiin korjattua. Kritiikkini lähinnä kohdistuu tähän.

      Kääntäjän huono palkkaus on tietysti ikävä asia mutta ei sitä täällä internetissä ratkaista. Asiakas kuitenkin investoi rahaa aina sen mukaan millainen ROI (Return on investment) on saavutettavissa. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

      Poista
  17. Asiakas on sinänsä viaton, että se hankkii käännöksiä tietysti sieltä, mistä niitä halvimmalla saa. Pohjimmiltaan vika on av-käännöstoimistoissa, jotka ovat 90-luvulta lähtien polkeneet hinnat sellaiseen kuoppaan, että ilman vaihtoehtoja yrittäjänä toimiva kääntäjä ei pääse lähellekään suomalaisten keskiansiota, puhumattakaan oman koulutustasonsa keskituloista.

    On syytä muistaa myös tekijänoikeudet, jotka kääntäjältä viedään toimistoissa heti kärkeen. Sen jälkeen toimisto voi ilman juuri mitään lisäkustannuksia myydä samaa käännöstä maailman tappiin huomattavasti halvemmalla, kun tekijälle ei yllättäen tarvitsekaan maksaa enää mitään. Aiheesta oli muuten hyvä kirjoitus tuoreimmassa Journalisti-lehdessä (http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2012/18/kolumnit/ministeri-sanoo-ei/).

    Valitettava tosiasia on, että surkeat palkkiot ja niiden myötä hirveä työtahti vaikuttavat laatuun. Ammattikääntäjien käyttäminen ei ole todellakaan turhaa, mutta heidän palkkiotasonsa ja muut työehtonsa on saatava järkeviksi.

    Toisaalta hirveän moni av-käännöstoimistoillekin kääntävä tekee todella hyvää jälkeä oman selkänahkansa kustannuksella. Käännösten heikko laatu ei välttämättä johdu alkuunkaan kääntäjästä, vaan nykyään yleisesti käytettävistä valmiista vieraskielisistä käännöspohjista, joiden päälle rakenteeltaan tyystin erinlaista suomea yritetään sovittaa.

    Kohtuullisilla palkkioilla koulutetut ja kokeneet kääntäjät pystyvät tuottamaan aina laadukasta tekstiä, ja tekijöitä kyllä riittää asiakkaiden tarpeiden kattamiseksi. Uskon, että niin asiakkaat kuin loppukäyttäjät eli katsojatkin huomaavat huonojen palkkioiden aiheuttamassa kiireessä ja järkevien työehtojen puitteissa tehdyn käännöksen eron, ammatti- ja harrastajakäännösten eroista puhumattakaan.

    VastaaPoista
  18. Niko Papula / Multilizer21. lokakuuta 2012 22.22

    Minusta tämä on kysymys, johon maksavat asiakkaat vastaavat päättämällä omien rahojensa käytöstä. Mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan? Minusta tässä ei ole oikeaa tai väärää, vaan asiakkaat päättävät mistä maksavat. Jos huono käännöslaatu riittää asiakkaille, niin kai sen sitten pitäisi olla kaikille ok.

    Käännöslaadusta ja joukkoistamisesta: usein joukkoistamisella saavutetaan parempi laatu (kuten esim. Mervi edellä hyvin perusteli). Kyse ei useimmiten ole ammattitaidosta vaan usein siitä, että joukkoistamisessa on enemmän käytettävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiakkaat maksavat siitä, mitä niille tarjotaan. Jos jokaisesta kaupasta saa yhtä huonoa laatua, ei voida puhua asiakkaiden valinnanmahdollisuudesta.

      Finnvixenin vertaus rakennusteollisuuteen on osuva. Asiakkaathan maksavat ihan mielellään myös huonosta rakentamisesta, vaikka sitten sairastumisen uhalla. Kenellä on vastuu?

      Logiikkasi mukaan kaikki erityisosaamista vaativa työ voitaisiin joukkoistaa. Moni vanhempiensa nurkissa asuva varmasti onkin kanssasi samaa mieltä. Itse haluaisin kuitenkin, että ihmiset tulevat vastaisuudessakin toimeen harjoittamalla omaa ammattiaan.

      Poista
  19. Joukkoistamisessa on sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että se onnistuu vain kiinnostavan sisällön kanssa.

    Kyllä esim. Game of Thronesille kääntäjät löydetään harrastajien parista, mutta ammattilaisia tarvitaan, jos tv-kanava haluaa myös tylsille realityohjelmille ja sen sellaisille suomenkielisen tekstityksen.

    VastaaPoista
  20. Tänne voisi kommentoida jokin harrastajakin. Itseäni kiinnostaa tuo ammattilaisen heittämä arvio, että viikossa saadaan aikaan 1.5 tuntia käännettyä ohjelmaa. Suosituissa sarjoissa olen havainnut, että 2-3 harrastelijaa saavat laadukkaan käännöksen usein ulos vuorokauden sisällä ensiesityksestä.

    Eivät nuo Netflixin käännökset kyllä hyvältä näytä. Eilen tutustuin ensimmäistä kertaa palveluun ja siellähän seikkaili rikostutkimusten parissa henkilö nimeltä Coroner. Liekö liksaansa kyrpiintyneen kääntäjän kettuilua vai mistä lie sitten taas kysymys. Piraattien käännöksistä näitä kukkasia ei onneksi löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piraattien käännöksissä niitä kukkasia nimenomaan on, samoin runsain mitoin kielioppi- ja yhdyssanavirheitä, yms. Mutta ei nyt tehdä tästä "kumpi kääntää pskemmin, ammattilainen vai harrastelija" -väittelyä.

      Ammattilaiset osaavat vastata tuohon käännösnopeusasiaan paremmin. Sen verran voin minäkin vastata, että taisit Anonyymi itse kertoa yhden syyn: 1 ammattilainen vs. 2-3 harrastelijaa. Lisäksi ammattilaiset joutuvat tiivistämään enemmän (vähemmän merkkejä per rivi ja max 2 riviä) ja ottamaan ajastuksessa huomioon lukunopeuden, yms. Kaikki tämä vie aikaa.

      Poista
    2. Suomalaisista valtaosa osaa englantia. Itseä rasittaa tekstityksissä valtavasti tuo tiivistäminen. Aina siinä jää osa kohtauksen fiiliksestä välittymättä.

      Eikä jenkkileffojen fiilikseen pääse käännöskukilla, kun sanonnoiltaan niin rikas kulttuuri pitää vain tuntea ja ymmärtää ilman tekstityksiä.

      Piratismilla ainoastaan saan materiaalini ilman typeriä pakkotekstityksiä (ei saa pois kaikissa flixin filmeissä) ja tarpeeksi nopeasti julkaisustaan.

      Poista
    3. Suomalaisista valtaosa EI osaa englantia niin hyvin, että pystyisivät oikeasti ymmärtämään ja seuraamaan elokuvia tai tv-sarjoja ilman tekstityksiä. Tämä on fakta, eikä se muutu muuksi siitä, että sinä ja sinun kaverisi ja muutamat muut nuoret kaupunkilaiset katsotte elokuvanne ja tv-sarjanne piraattiversioina ilman tekstityksiä.

      Tiivistämisen taito on yksi hyvän av-kääntäjän ominaisuuksista. Kaikkea sanottua ei millään pysty mahduttamaan ruututeksteihin, koska tekstit pitää myös ehtiä lukea. Kaikkea sanottua ei myöskään edes pysty kääntämään, vaan kääntäjä joutuu tekemään valinnan kääntämättä jättämisen ja vastaavantyylisen ilmauksen etsimisen välillä. Tämä koskee erityisesti sanaleikkejä, slangia ja muita puhekielisen puheen erityispiirteitä.

      Netflixin tekstitysten taso vaihtelee ilmeisesti todella paljon. Tarjolla on toisaalta hyvin käännettyjä luontodokumentteja ja toisaalta tv-sarjoja, joiden tekstitykset ovat suoraan sanottuna täyttä kuraa. Toisin sanoen, osan tekstityksistä ovat tehneet ammattilaiset, joilla on ollut riittävästi aikaa perehtyä tekstitysten tekemiseen (tai jotka ovat ainakin ottaneet riittävästi aikaa, vaikka sitten omalla kustannuksellaan) ja osan ovat tehneet harrastelijat tai nälkäpalkalla hirveässä kiireessä huonoja tekstejä suoltavat av-kääntäjät.

      Poista
  21. Ei kai tuota tällä hetkellä Suomessa tilaa kukaan oikeasti vaan katsoo Spotify tarjouksen kautta. Tilauksen yhteydessä muutamalta kaverilta ei ole tarkastetty edes, onko heillä Spotify tiliä olemassa.

    Tämä kuitenkin toimiii hyvänä ponnahduslautana, että saadaan ainakin osa ihmisistä sellaisen viihdekäyttökulttuurin pariin, jossa tekijöille välittyy edes jonkilainen korvaus. En sano, että malli on täydellinen mutta oikeudenmukaisempi kuin laiton lataaminen netistä. Ilmaisen käyttöjakson jälkeen sitten tarkistetaan, onko valmis jatkamaan tällä toimintamallilla ja kenen palvelu vie voiton.

    Kommentoidakseni artikkeliin ja laittomaan lataamiseen: oma tuntuma on, että ilman teksityksiä on menty jo melko pitkään ellei elokuva ole painottunut vahvaan dialogiin.

    Merkittävimmän naulan nettipalvelut lyövät laittomien latauksien arkkuun vasta kun sisältöä aletaan julkaista samalla kellonlyömällä tai 12/24 tunnin aikaikkunan sisällä.

    Internetin aikakaudella nopeus on kaikki kaikessa.

    VastaaPoista
  22. Jovian, voin puhua vaan omasta subjektiivisesta kokemuksestani. Olen viimeisten vuosien aikana katsonut viikottain 5-10 elokuvaa tai tv-sarjan jaksoa. 1/3 näistä av-kääntäjien ja 1/3 piraattien kääntäminä, loput 1/3 englanninkielisillä teksteillä. En ole huomannut tiivistämisessä minua liikuttanutta eroa ammattilaisten ja harrastelijoiden välillä. Kukkasia on reilusti enemmän esiintynyt ammattikääntäjillä ja syynä varmasti, ettei ole tuttu genre, käännös on pitänyt tehdä pelkästä ääninauhasta tai muusta aivan pätevästä syystä. Tämä lopputulos on itselleni ollut täydellinen yllätys, koska odotin ensimmäisiä piraattitekstityksiä ladatessani kohtaavani jotain myötähäpeän ja raivonpuuskan väliltä.

    Seuraamani materiaali on trillereistä historialliseen pukudraamaan ja TV-sarjoissa HBO/BBC -osastoa. En seuraa reality-TV:tä ja tuskin niitä kukaan ilmaiseksi kääntäisikään, joten eivät ne "kyhääjät" teiltä kaikkea leipää vie suusta. Toisaalta ihmettelen, jos Big Brother -jakson kääntämiseen pitäisi teidän mielestänne käyttää viikko aikaa. Youtubekin osaa kääntää moista roskaa sen verran, että keneltäkään ummikolta ei jää mitään oleellista ymmärtämättä... ;)

    VastaaPoista
  23. Veronica Marsin teksteistä Netflixistä löytyi tällainen helmi:
    "Trans Am, Blue Oyster Cut kahdeksannella raidalla, vetävä, varusteltu blondi ratsastaa haulikolla, jahtaa pinkkejä kuponkeja."
    Tuo virke on niin monella tavalla metsässä, että selvästikään Netflixiä ei laatu kiinnosta.
    Ja ei, tuo ei ole Divarista pöllitty suomennos, joten harrastelijoiden piikkiin ei voi laittaa. :)

    VastaaPoista
  24. Mulla on pari Netflixin duunia odottamassa. Hah, eipä tarvitse paljon välittää, mitä sinne roiskii.

    VastaaPoista
  25. Lienee selvää, ettei Veronica Mars -esimerkki ole niin ammattikääntäjän kuin valveutuneen harrastajankaan käsistä. Epäilyttävästi konekäännöstä muistuttava tuotos on niin kömpelö ja suorasanainen yritelmä, että sen aikaan saaminen vaatii jo sinällään ponnisteluja.

    Kaikessa karuudessaan käännösten hintojen ja kääntäjien palkkioiden polkeminen johtaa tähän. Kukaan itseään kunnioittava kääntäjä ei tee töitä pilkkahintaan, joten toimistot joutuvat tyytymään pian kehen tahansa, joka osaa kieliä edes auttavasti. Toimistoissa on kyllä vielä osaavia ammattilaisiakin, mutta kuinka kauan?

    Harrastekäännöskeskustelussa minua ihmetyttää tekijänoikeuksien epäkunnioituksen lisäksi se, eikö tajuta ammatin ja harrastuksen eroa. Jotkut teketävät kääntämistä työkseen opiskeltuaan sitä ensin vuosikausia. Eikä riitä, että kääntäjä osaa vieraita kieliä, vaan on osattava ennen kaikkea suomea, jotta pystyy tuottamaan hyvää ja oikeakielistä tekstiä.

    Töiden roiskiminen ei minusta myöskään ole ammattikääntäjän tunnusmerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulipa mieleen todeta: se, että kääntäjä saa palkkion käännöksestä ei vielä tarkoita, että kyseinen kääntäjä on ammattilainen. Monista netflixin käännöksistä paistaa läpi kokemattomuus. Alaamme käydään vähän kokeilemassa ja sitten poistutaan kun käy ilmi, ettei palkka vastaa vaivaa/taidot eivät riitä. Heiluriovi käy. Toisin kuin moni tuntuu luulevan, kaikki eivät pysty tätä työtä tekemään, vaikka miten haluaisivat.

      Poista
  26. Mielestäni ratkaisu ko. ongelmaan olisi varsin yksinkertainen. Vaihtakaa alaa. En usko että teidän kaltaisten korkeasti koulutettujen ihmisten olisi kovin vaikea saada jotain vaihtoehtoista käännöstyötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän ratkaisuun monet, elleivät jopa kaikki av-kääntämisen ammattilaiset varmasti päätyvätkin, ellei alalle saada jotain rotia. Yritys on kyllä kova, sillä ei kukaan halua vapaaehtoisesti ja ilman taistelua valitsemastaan alasta luopua.

      Poista
  27. Niin, eikö ihmisille tullut sellainen mieleen, että kun meitä suomenkielisiä on joku alle 5 miljoonaa, niin mikä mahtaa olla edes teoreettinen määrä henkilöitä jotka edes pystyvät/haluavat kokeilla esim. Netflixiä, saati käyttävät suomitekstejä jos jenkkitekstejä olisi tarjolla? Kyllähän sen tekstityksen tuottaminen näin pienelle markkina-alueelle on kallista ja tietenkin Netflix haluaa tehdä sen mahdollisimman halvalla, jotta sinne viivan alle jää jotain. HBO on kertonut, että jenkkitekstit ohjelmista tulevat puuttumaan lisensointiasioista johtuen, samaa puhuu myös Netflix. Joo, eihän tuo "oikeuta" tuollaista toimintaa, mutta kuinka helvetin lampaita pitää ihmisten olla? Tämä asia tulee unohtumaan, kaikki ovat hissukseen, foorumeilla joku meuhkaa teksteistä mutta mitä sitten? Silti löytyy tilaajia eikä Netflix varmaan tee asialle mitään. Ehkä jos joku kääntäjä kuolee ylirasitukseen koska Netflix sortaa kääntäjiä, niin joku voisi kiinnostua.

    Kyllä sen Netflixin 1kk kokeiluajan saa vaikka ei ole Spotifytä käytössä, eli kuka tahansa voi käydä katsomassa tekstityksien laatua. Itse en näillä näkymin aio jatkaa tilausta. Johtuu suppeasta sisällöstä (joo tiedän, tulee kyllä lisääntymään), ei tekstityksien laadusta. Voin kyllä kertoa tekstitykset syyksi jos Netflix kysyy minulta miksi en jatkanut tilausta.

    Ihme ettei Intiassa kouluteta paikallisia puhumaan suomea ja tekemään käännöstyöt siellä vielä halvemmalla..

    VastaaPoista
  28. Markkinataloudessa valinnan valta on asiakkaalla.

    Jos lopputuotteen laatu ei miellytä, ei sitä ole pakko ostaa. Jos riittävän moni näin tekee (ja vieläpä kertoo tuotteen myyjälle, että ostamatta jättämisen/luopumisen syy on huono laatu) niin myyjä joko parantaa laatua tai poistuu markkinoilta.

    AV-sisältö teksteineen ei liene poikkeus?

    VastaaPoista
  29. Pakko kommentoidan näihin "osaan sen verran hyvin englantia että katson mieluummin sarjat ilman tekstityksiä" -kantoihin.

    Oletteko miettineet, että mitenköhän olette alunperin sen hyvän englanninkielen oppineet? Koulun englannintunneilla vai tekstitettyjä televisio-ohjelmia katsoessa? Luultavasti näiden kahden yhteistuloksena, mahdollisesti jopa enemmän telkkarista. Jos suomalainen ei katsoisi tekstitettyjä televisio-ohjelmia siitä lähtien kun osaa lukea, niin varsinkin kielitaito, ja erityisesti myös puhutun kielen taito olisi paljon huonommalla tasolla (vrt. esim. maat, joissa ohjelmat dubataan).

    Ja toiseksi, suomalaiset oppivat myös lukemaan lukemalla televisiotekstityksiä (tästä lienee tutkimuksiakin, joita nyt ei ole tähän kyllä liittää)

    Ja kolmanneksi, osaatteko myös ruotsia, saksaa, italiaa, ranskaa, tanskaa, norjaa... (tai niitä muita lukuisia kieliä, joita televisiossa kuulee) niin hyvin että ette tarvitse tekstityksiä. Huomatkaa nyt, että kyse ei ole vain jenkkisarjojen tai scifi-leffojen kääntämisestä englannista suomeksi, vaan myös kaikesta muusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo viimeinen pointti tuli minullakin mieleen lukiessani kaikkia näitä kommentteja, joissa viitataan käytännössä pelkästään ENGLANNIN osaamiseen ja ENGLANNINKIELISTEN elokuvien ja tv-sarjojen kääntämiseen (sekä ammattitasolla että piraattipiireissä). Suomen televisiossa ja suomalaisilla leffamarkkinoilla puhutaan myös muita kieliä. Riittääkö maamme genreharrastelijoilta intoa ja kielitaitoa kääntää porukalla myös uusin Ghibli-anime tai Kitanon ja Miiken uutuudet? Onko edes kouluruotsi niin välttävää, että viimeisin pohjoismaalainen dekkari tai komediasarja kääntyy hetkessä finskaksi?

      Kommentoinnin perusteella on selvää, että nämä harrastelijat katsovat lähes poikkeuksetta anglo-amerikkalaista tuotantoa, mikä on ok ja sitähän se Netflixin tarjonta taitaa tällä hetkellä olla. Mutta jos vaikka puljun tarjonta laajenee myös kansainvälisemmän tuotannon puolelle, niin sitä ei kyllä Suomessa pelkällä crowdsourcingin innokkuudella hoideta.

      Joku väitti myös, että suurin osa suomalaisista osaa englantia, joten käännöksillä ei ole väliä. Rohkenen väittää, että suurin osa suomalaisista ei osaa. Ainakaan niin välttävästi, ettei käänöksillä ole väliä. Television katsojista valtaosa on ikäihmisiä ja keski-ikäisiä, joiden (englannin)kielentaito ei ole niin tikissä kuin nuorilla genrekuluttajilla. He tarvitsevat hyvää käännöstä. Ja jos Netflix meinaa haistattaa pitkät käänöksille, he kääntävät selkänsä merkittävälle kuluttajasegmentille.

      Ja vaikka väitteenne pitäisi paikkansa, eli suurin osa suomalaisista osaa englantia, niin mitä sitten? Sehän merkitsee sitä, että osa suomalaisista EI osaa. Kiellättekö heiltä mahdollisuuden nauttia ei-suomenkielisestä elokuvataiteesta?

      Poista
  30. Kulut lisääntyvät toisaalla, joten jostain vähennetään29. lokakuuta 2012 12.17

    Onko tällä viime vuonna voimaan tulleella kotimaisten ohjelmien tekstittämistä koskevalla lakimuutoksella jotain tekemistä sen kanssa, että ulkomaisten ohjelmien tekstittämiseen halutaan säästöjä (eli potkitaan av-kääntäjät pois ja ostetaan palvelu halvalla käännöstoimistoilta)?

    http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista/?nid=287

    Uutisesta esiin nostettua:
    Tekstitysten tuottaminen aiheuttaa kanaville lisäkustannuksia. MTV3:n tekninen johtaja Antero Hoffman arvelee summan nousevan vuositasolla satoihin tuhansiin euroihin.

    VastaaPoista
  31. Norjan Netflixissä oli v-sana lastenohjelman tekstityksissä. Kyllä on taso korkealla kansainvälisestikin...
    http://www.nrk.no/kultur-og-underholdning/1.8378888

    VastaaPoista
  32. Ettekös te ammattilaiset halunnu, että ihmiset kiinnittäisi niihin hyviin tekstityksiin huomiota, eikä virheisiin? Ettei nyt ois oma lehmä ojassa?

    VastaaPoista
  33. Pakko sanoa että mulle on oikeastaan aivan sama missä kuosissa sieltä tulee tekstit. Katson melkeinpä mieluummin muutenkin englanniksi kuin suomeksi tekstitettyjä leffoja. Todella usein hyvät läpät ja letkaututkset menevät täysin pilalle kun joku tunari on yrittäny kääntää niitä, enkä todellakaan puhu mistään Netflixiä koskettavasta ongelmasta.

    Jos mun pitää henk. koht. valita, että saanko joko paljon lisäsisältöä, vai vähän lisäsisältöä laadukkaammilla tekstityksillä joita on hiottu viikkokausia, valitsen ensimmäisen.

    VastaaPoista
  34. Ja oli muuten niin perkeleen rasittava tuo robottisuoja että eipä tarvitse yrittää tänne toiste kommentoida.

    VastaaPoista

Jos et halua kirjautua sisään kun jätät kommenttia, valitse kohta Nimi/URL-osoite, niin voit valita minkä tahansa käyttäjänimen itsellesi. Kohdan URL-osoite voi jättää tyhjäksi. Vältä käyttämästä Anonyymi-nimimerkkiä - on mukavampi keskustella toisistaan erottuvien nimimerkkien kanssa.